Kalam-kosmologinen argumentti

Artikkelissa esittelen tiiviin esityksen kalam-kosmologiseksi argumentiksi kutsutusta päättelyketjusta. Kosmologiset argumentit ovat perhe argumentteja. Ne voidaan jakaa karkeasti kolmenlaisiin kosmologisiin argumentteihin (Sinclair & Craig 2009). Nyt käsiteltävä kalam-kosmologinen argumentti käsittelee ensimmäistä syytä universumin olemassaololle. Muut kaksi ovat tomistiset argumentit kosmoksen ylläpitävästä syystä ja ensimmäisestä liikuttajasta sekä leibnizlainen riittävän syyn peruste. Nyt käsiteltävä argumentti siis ei ole... Continue Reading →

Hienosäätöargumentti

Nyt käsiteltävän argumentin historia on vuosituhansia pitkä, se esiintyy jo Platonilla (427-347eKr.) sekä Aristoteleella (384-322 eKr.) ja on sittemmin käytetty teismin tukena kaikkina aikoina. Tunnettuja argumentin muotoilijoita ovat esimerkiksi Tuomas Akvinolainen (1225-1274) sekä William Paley (1743-1805). Varhaisia argumentteja on tavattu kutsua teleologisiksi- eli suunnitteluargumenteiksi. Osoitan kuitenkin heti aluksi, miksi nykyisin puhutaan monesti hienosäätöargumentista ennemmin kuin... Continue Reading →

Mitä apologia on ja miksi sinun pitää ymmärtää sitä?

Oletko kristitty, joka tuntee olonsa turhautuneeksi ja ontoksi keskusteltuasi sukulaisesi kanssa, joka on piin kova ateisti. Hän nauraa henkilökohtaiselle uskoontulo-todistuksellesi ja Dawkinsia mukaillen kuvailee kristittyjä tekopyhiksi idiooteiksi? Vai oletko kenties skeptikko, joka avoimesti etsii vastausta kysymykseen ”onko Jumala olemassa”?Kumpaan tahansa ryhmään kuulutkaan sinun pitää lukea se, mitä aion seuraavaksi kertoa. Mitä apologia tarkoittaa ja mihin... Continue Reading →

Apologia vapaalle tahdolle

Vapaa tahto on arkinen käsite, joka yleensä edellytetään esimerkiksi moraaliseen toimintaan ja toiminnan seurausten arviointiin. Mikäli ihminen on pakotettu luonnonlakien mukaan toimimaan tietyllä tavalla, on vaikeaa nähdä miten vastuu toiminnasta voitaisiin asettaa yksilön harteille. Tahdon vapautta on määritelty useilla tavoilla.

Leibnizin kosmologinen argumentti

Tässä artikkelissa käsittelen kosmologista argumenttia kaiken olemassaolon perusteesta. Tämä päättelyketju, johon nyt tutustumme, tunnetaan perinteisesti Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646-1716) ajatuksena, vaikkakin vastaavia argumentteja tunnetaan useita (Akvinolainen, Spinoza, Scotus jne.). Leibnizin päättelyketjun eri muotoiluja voidaankin kutsua ”leibnizlaisiksi kosmologisiksi argumenteiksi” ja ne pyrkivät selittämään, miksi mitään on olemassa? Kuten todettua kalam-argumentin kohdalla (ks. Artikkeli), kosmologiset argumentit ovat... Continue Reading →

Kenelle todistamisen taakka kuuluu?

”Burden of proof” eli todistustaakka on käsite, jota käytetään monesti ateismin ja teismin välisessä keskustelussa. Sillä tarkoitetaan käytännössä sitä, että jonkin tietoväittämän esittäjällä tulisi olla perusteita väitteensä tueksi. Klassinen argumentoinnin ”kikka” on heittää tämä taakka omilta harteilta toisen harteille ja näin katsoa, kestääkö vastapuoli sen kuormaa. 

Kirjaesittely ”Kolmiyhteinen Jumala”

Saimme teologian maisteri Pasi Turusen uuden kirjan Kolmiyhteinen Jumala (Kuva ja Sana, 2020) esittelyyn Apologia.fi -sivustolle. Pyysimme kirjaa luettavaksi ja esiteltäväksi tarkoituksella, koska olemme itse kiinnostuneita kolminaisuusopin sisällöstä ja siihen liittyvästä keskustelusta. On mielenkiintoista, että eräs kristinuskon keskeisin opinkappale on monesti ”rivikristitylle” hyvin hankala aihe (jos sellaista ihmisryhmää on olemassakaan Jumalan edessä). Toisaalta on todettava,... Continue Reading →

Moraaliargumentti Jumalan olemassaolon puolesta

Moraali puhuu Jumalan olemassaolon puolesta ainakin kahdella eri tavalla. Tässä artikkelissa tutkittavalla tavalla, eli moraaliarvojen kautta, sekä mentaalisten mielentilojen olemassaolon kautta (dualismi). Tässä artikkelissa keskityn ensimmäiseen näistä, eli moraalin ja Jumalan olemassaolon suhteeseen. Käytän artikkelissa päälähteinä etiikan osalta Russ Shafer-Landaun (2012) teosta sekä William Lane Craigin teoksia itse moraaliargumentin osalta. Argumentti on lopulta hyvin yksinkertainen... Continue Reading →

Ontologinen argumentti

Tässä artikkelissa käsitellään ontologinen todistus Jumalan olemassaolon puolesta. Käsittelen ensin argumentin historiaa, sen varhaisen muotoilijan Anselm Canterburylaisen (1033/1034-1109) työn kautta. Sen jälkeen esittelen argumentin nykytilaa ja keskustelua, jota sen ympärillä on käyty. Anselm Canterburylainen ja Proslogion Anselm Canterburylaisen Proslogion – Ymmärrystä etsivä usko (kirjoitettu vuosina 1077-1078) on kuin valtava rukous, jota lukiessaan ihminen sukeltaa Anselmin... Continue Reading →

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

Design a site like this with WordPress.com
Aloitus